Uusi Autohäkki Koiralle

Kun taloomme tuli uusi koira ensimmäisen kerran, emme kukaan olisi osanneet odottaa kuinka paljon kamaa sille pitäisi oikein ostaa. Koirantarvikkeita on tietenkin marketit täynnä, mutta emme olisi aavistaneet että meidänkin taloon niitä tulisi niin paljoa. Ja moni on sellainen osa, mitä ei olisi ennen koiran hankintaa edes tiennyt tarvitsevansa. Ja näistä tuorein ja ehkä kallein on tämä uusi koiranhäkki automatkoille.

Koiran uusi häkki

uusi koiranhäkki
Suunnilleen tälläinen häkki hankittiin

Totta puhuen emme olleet yhtään perillä näistä koirien häkeistä, vaan jouduimme turvautumaan netin apuun. Sieltä löytyikin hyvä artikkeli, josta saimme hyvät vinkit uuden häkin hankintaan. Tämä Paras koiran kuljetushäkki -artikkeli oli meidän ohjenuoranamme, ja sen ohjeiden avulla saimme hieman selko näistä eri vaihtoehdoista. Jos et koskaan ole häkkiä ollut ostamassa, et ehkä tiedä mutta niitä vaihtoehtoja on oikeasti ihan älyttömästi! Siis miten sitä osaisi itse valita sieltä, muuten kuin jotenkin arpomalla?

En tiedä, mutta meille tuo artikkeli oli ihan pelastus. Koska muuten olisimme varmaan ostaneet ihan turhan kalliin häkin, koska noissa kuljetushäkeissä ei aina kerrota kovinkaan hyvin, millaiseen kuljetukseen se on tarkoitettu. Koska meillä tota koiraa kuljetetaan vain autossa, emme tarvinneet mitään tuollaisia julkisen liikenteen kuljetusapuja, vaan tärkeintä meillä oli se että se koiranhäkki oli mahdollisimman tukeva ja kestävä, ja että se suojaisi koiraa ainakin hieman kolareissa. Ja nyt sellaisen sitten saimme.

Koiran saaminen kuljetushäkkiinsä

Rakastan tota meidän koiraa ihan älyttömästi, mutta välillä se vähän harmittaa että se ei ole mitenkään kaikkein rohkein ja uskaliain. Se ei oikein tykkää uusista asioista, joten häkin kanssakin saimme hieman kikkailla ennen kuin se alkoi tuntea olonsa siellä mukavaksi. Jouduimme treenaamaan aluksi ihan kotona häkissä oloa, makupalojen ja tuen avulla. Pikku hiljaa tämä koira alkoi kuitenkin olla häkissään ihan mielellään ja nyt se onneksi on siellä ihan tyytyväisenä myös matkoilla. Autolla ollaan nyt pari kertaa menty, mutta ei mitään kovin pitkiä matkoja vielä. Ja hyvin on mennyt.

Onneksi se koira ei koe matkapahoinvointia, koska se on ihan kamalaa. Yhelle tutun koiralla on tuo ongelma, ja se on kyllä aika tuskaista kun koiraa ei oikein viitsi viedä autolla kuin pakon edestä. Tohon on kai olemassa jotain apuja, mutta onneksi ei ole tarvinnut niihin perehtyä.

Nyt on kuitenkin lopulta hyvä häkki, mutta helppoa sen hankinta ei ollut. Kannattaa kurkata toi artikkeli tosiaan, jos on ostamassa uutta koiran kuljetushäkkiä. Itseä toi ainakin auttoi paljon.

Pojan Upea Synttäripirskeet

Pojan syntymäpäivien osuminen Pääsiäiseen oli minulle kovin mieluinen asia. Tietysti sen vuoksi, että saimme järjestää juhlat pojan oikeana syntymäpäivänä maanantaisen vapaapäivän vuoksi, mutta myös Pääsiäisen iloisen keväisen tunnelman osalta. Pääsiäiseen kuuluvat kirkkaat värit saivat näkyä koristeissa ja kattauksessa ja toki myös Pääsiäiseen kuuluvat somisteet saivat olla kotona esillä juhlien aikana.

Pääsiäisen lisäksi toiveissani oli liittää juhliin kovasti tykkäämäni Petteri Kaniini sekä Pikku Prinssi. Mitenkään kovin tiukasti en mitään tiettyä teemaa juhliin halunnut lähteä rakentamaan, mutta kuitenkin jotakin, jonka ympärille kokonaisuutta lähdin pohtimaan. Pääsiäinen, Petteri Kaniini sekä Pikku Prinssi toimivat siis omana inspiraationani, kun juhlia lähdin suunnittelemaan.

Värikkäät paperipillit piristävät juhlapöytää ja eriväriset pillit sopivat erinomaisesti Pääsiäisen teemaan. Cake Popsit toimivat lasten juhlissa erinomaisesti ja ovat näyttävä lisä kattaukseen. Viimeistelin itse Wiltonin kokovalkoisen telineen kattaukseemme sopivaksi kauniilla paperilla (tuo turkoosi-valkoraitainen) sekä pienellä honeycombsilla telineen päällä.

Pottery Barnilta tilaamani kori tulee tulevina vuosina toimimaan pojan pääsiäisyllätyksen kätkönä, juhlissa se piti sisällään erilaisia suklaamunia. Tekstin alla on kirjailtuna pojan nimi, myöhempinä vuosina tällaiset omat nimikoidut tavarat ovat varmasti tärkeitä.

Aika nopeasti sain tosin todeta, että haluamani teemat eivät olleet ne kaikista helpoimmat toteuttaa. Halusin teeman näkyvän etenkin kattauksessa ja nopeasti huomasinkin, ettei kumpaakaan, Petteri Kaniinia tai Pikku Prinssiä niin vain tilatakaan tänne Suomeen. Jenkeissä olisi esimerkiksi Pottery Barnilla ollut kauniita kertakäyttöastioita valikoimissaan Petteri Kaniini -teemassa, mutta niitä ei harmikseni tänne Suomeen toimiteta. Lopulta löysin Little Lulubel -kaupan, josta ehdin vielä juuri haluamani kaltaiset kertakäyttöastiat hankkimaan.

Petteri Kaniini näkyikin sitten juhlissa ja kattauksessa enemmän; lautaset, servietit, mukit sekä tuo pääsiäismunakori olivat kaikki tätä teemaa tukemassa ja se sulautuikin tietysti saumattomasti muihin pääsiäispupu -koristeisiin.

Pikku Prinssi sai näkyä juhlissa muutamassa yksityiskohdassa. Kakun (josta minulla ei harmi kyllä ole yksittäistä hyvää kuvaa) leivoin pienen prinssin linnan muotoiseksi ja prinssin kruunuja oli tarjolla keksien muodossa. Pienen prinssin viirit koristivat lisäksi niin kakkua kuin vaniljaisia cupcakeseja.

Juhlat järjestettiin käytännöllisyyden vuoksi makeana tilaisuutena. Vierasmäärä oli sen verran suuri, että tekemistä riitti pelkissä makeissakin tarjottavissa ja pyhien vuoksi kiinni olleet kaupat haittasivat hieman tuoreiden raaka-aineiden saantia. Näistä syistä päätimme juhlia synttäreitä kakkukahvien muodossa ja tähän päätökseen olen kovin tyytyväinen.

Keskellä näkyy Pikku Prinssin vadelma-valkosuklaakakku, jonka päältä puhallettiin tietysti yksi kynttilä. Kakun halusin leipoa mahdollisimman raikkaaksi, sillä muut tarjottavat olivat tuhdin makeita. Kakun vadelma-rahkatäyte oli minusta tähän tarkoitukseen erinomainen.

Kotia koristelin tietysti runsaalla määrällä ilmapalloja sekä kovasti rakastamillani paperisilla pom pomeilla.

Rakastan kovasti tällaisten juhlien suunnittelua ja nyt tällaisen luovuuden toteuttamiseen on onneksi vuosittain hyvä mahdollisuus!

Koristeista osa on tilattu My Little Daysta ja paljon hain myös Confettin liikkeestä Niittykummusta. Confettista löytyi myös paljon tarpeita leipomiseen. Little Lulubeliä voin todella suositella erinomaisen palvelun osalta, vaikkakin toimituskulut Suomeen hieman korkeat minusta ovatkin.

Silmälasit pois ja piilarit tilalle

Tämä on kyllä melkonen elämänmuutos näin monen vuoden jälkeen, heivata silmälasit mäkeen ja ottaa piilolinssit tilalle. En oo siis oikeesti koskaan edes kokeillut piilareita ennen, mutta nyt lopulta kaverin suostuttelemana otin ne testiin, ja en taida pystyä enään menemään takaisin.

Mulla on ollut vuosia sellaset aika tyylikkäät silmälasit. Kivat ruskeat sangat, ohuet ja melko sirot linssit. Tyylikkäät ja klassisen näköiset. Oon kyllä pitäny niistä silleen, miltä ne on näyttänyt mun päällä. Ainoo vaan mikä on ruvennut niissä ärsyttää on just se, että ne tuntuu melko painavilta nenän päällä koko päivän ajan. Sen lisäksi en tykkää, kuinka ne jättää ne painaumajäljet kun ne ottaa pois ja se, kuinka paljon on niiden armoilla jos ne joskus jää jonnekkin yms.

Toisaalta piilareissa mua on pelottanut just toi niiden laittaminen. Tuntuu jotenkin ajatuksena hirveeltä laittaa jotakin tonne silmään. Se on se tekijä, jonka takia oon niistä pysynyt visusti loitolla tähän asti. Nyt kuitenkin yks piilolinssejä käyttävä kaverini sai kuitenkin minutkin ylipuhuttua ja yhdessä tilasimme piilolinssit netistä. Oli yllättävän helppoa tilata piilarit netistä, kiitos ton linkin sivuston, jossa oli just noita erilaisia kauppoja niin tällänen kokematon aloittelijakin tiesi vähän mistä niitä piilolinssejä oikein kannattaa tilata.

No viime viikon lopulla ne sitten tuli postiluukusta sisään, ja kutsuin kaverin opastamaan niiden laittoa ja käyttöä. Kyllähän se aika pelottavaa oli laittaa ne silmiin ekaa kertaa, mut oikeesti se ei ollut yhtään niin ällöttävän tuntuista kun olin ajatellut. Ne tavallaan vaan sujahti siihen silmän päälle, ja se ajatus oli se, joka tuntui siinä selvästi pahemmalta kuin se itse laittaminen. Täytyy vaan laittaa ne, eikä ajatella liikoja!

Tää onkin nyt 4 päivä, jolloin on päässäni ollut vain piilolinssit. Onhan tää kyllä ihan erilaista, silleen tavallaan kun pysähtyy vähän miettimään. Ei tarvii huolehtia kokoajan missä rillit on, eikä tunnu sitä niiden painoa tuossa koko ajan nenän päällä. On tavallaan sellanen ihanan vapaa olo, ei tarvii olla niin tarkkana niiden kanssa koko ajan ja miettiä liikoja.

piilolinssit
Eikö nää näytä aika hyvältä mun silmissa??

Toisaalta sit iltaisin se on vähän ällöttävää vieläkin kaivella noita piilareita silmistä ulos, ja aamulla taas laittaa sinne uudet. Siitä osasta en oo pitänyt, mutta oon kyllä jos silleen alkanut tohonkin jo tottumaan, eikä se nyt niin pahalta enään tunnu. Koko ajan se vaan helpottaa sitä paitsi, että kaippa sitä kohta noita asettelee ja säätelee jo ihan tottuneesti, niinku toi mun kaverikin.

Ostettiin siis aluksi mulle vaan tälläisiä kertakäyttöpiilareita, jotka pitää vaihtaa joka päivä. Täytyy kyllä näiden jälkeen ehdottomasti harkita tollasten pidempiaikaisten hankkimista. Jotenkin kyllä tuntuu vaikealta ajatus silmälasiin palaamisesta, ja tiedän että moni ei enään koskaan niihin palaa, kun on kerran piilareihin lähtenyt. Tuleeko minustakin eräs tälläinen uusi uhri, no se jää nähtäväksi, mutta merkit ovat nytten ainakin melko vahvat.

Kannattaa kyllä ainakin joskus kokeilla piilolinssejä, kaikki rillipäiset lukijani! Ite en ollut sitä tehnyt ihan omien pelkojeni takia, ja nyt huomaan että ihan turhaan pelkäsin ja inhosin sitä niiden ajatusta. Se ei oikeesti oo yhtään niin pahantuntuista kuin sitä voisi ajatella. Nykyään ne on niin hienosti suunniteltu, että ne menee paikalleen niin helposti. Toista oli ehkä joskus 70 -luvulla, mutta ei todellakaan enään!

Laittakaa mieluusti kommentteja ja keskustelua piilareista vs silmälaseista tohon alle. Olisi kiva kuulla teidän mielipiteitänne tai ajatuksia asiaan liittyen.

Mistä näillä sivuilla oikein on kyse?

Monet fanini sekä kaverini jo tietävät, että kun keksin tietyn vision, silloin mennään eikä meinata. En todellakaan ole sängylle makaamaan jäävää heppu, sen sijaan hommiin sekä asioihin löytyy joka kerta ratkaisu. Onkin hyvin tärkeää olla rohkea ja kuunnella omaa sydäntään, olla rohkea ja uskoa omiin taitoihin, ja jälleen kerran, uskaltaa uskoa niihin omiin kykyihin. Aivan kuten melkein 1 vuotta sitten yrittäjäksi ryhtyessäni sanoin sivuillanikin, että ne omat taidot kyllä kantaa pitkälle kunhan niihin tarpeeksi voimakkaasti uskoo (sekä tekee töitä sen eteen): niinhän ne ovatkin kyenneet, ja lennättäneet kauemmas kuin ikinä pystyin kuvitellekaan.

Ja samalla tervetuloa lukemaan uutta sivustoani. Kävi klassisesti: en kyennyt olla aloittamatta kirjoittamaan. En kyennyt olla aloittamatta jotakin ensikertaista projektia, jotakin uutta aluevaltausta, tietyn uutukaisen jutun opettelua. Uuden oppimisella tarkoitan pääasiassa sitä, että kirjoitan sivustoani nyt WordPressissä, kun se aiemmin oli Bloggerissa. Halusin vaihtaa ohjelmistoa, sillä tahdoin, sekä näen, että kestää kauan, ennen kuin älyän täysin tämän käyttötavat. Vaikuttaisi olevan aivan eri, omanlainen maailmansa.
Oman sivuston pystyyn laittaminen on ollut jo kauan mietteissä  aika ajoin, mutta kiireiden sekä resurssien seurauksena olen joka kerta tuon ajatuksen kuopannut. Nyt joka tapauksessa tämä ajatus kävi toteen, ja kivuliaiden työaikojen jälkeen minun oma saittini on viimein valmis! Jippii!

Täällä blogissa mennään tän hienon leffakohtauksen innoittamana niin pitkälle kuin vain päästään!

Miksi kirjoitan blogia?

Nyt kun tässä aloin avautumaan näin paljon itsestäni, niin kerron lukijoillenki lisäksi muutkin tuiki tärkeän jutut. Harrastan musiikkia. Lasketaanko harrastukseksi lisäksi lukeminen, telkun tuhoton katselu ja koneen ääressä sivustoni parissa nörtteily? Niin ja tietenkin ainainen urheilemassa käymisen yritys? Kaippa nämäkin sitten lasketaan…